Maakuntalentokenttien merkitys alueelliselle saavutettavuudelle

Maakuntalentokentät ovat keskeisiä alueellisen saavutettavuuden kannalta, sillä ne mahdollistavat nopeat yhteydet pääkaupunkiseudulle ja kansainvälisiin kohteisiin. Erityisesti syrjäisemmillä alueilla lentoyhteydet ovat usein ainoa nopea kulkuyhteys, mikä on tärkeää niin liike-elämälle kuin yksityishenkilöillekin. Hyvät lentoyhteydet voivat myös houkutella uusia yrityksiä ja asukkaita alueelle, edistäen näin paikallista kehitystä ja elinvoimaisuutta.

Lentoliikenteen kilpailukyky ja matkustajamäärät

Lentoliikenteen kilpailukyky on riippuvainen monista tekijöistä, kuten lippujen hinnoista, lentoaikatauluista ja palvelun laadusta. Maakuntalentokenttien on pystyttävä tarjoamaan kilpailukykyisiä vaihtoehtoja muihin liikennemuotoihin nähden, jotta matkustajat valitsevat lentämisen. Matkustajamäärien kasvu voi parantaa kenttien kannattavuutta ja vähentää riippuvuutta valtion tuesta. Toisaalta matkustajamäärien lasku voi johtaa reittien lakkauttamiseen ja heikentää alueen saavutettavuutta.

Suomen sisäinen lentoliikenne on kokenut merkittäviä muutoksia viime vuosina, erityisesti koronapandemian vaikutusten ja muuttuvien matkustustottumusten myötä. Kotimaan lentojen matkustajamäärät ovat edelleen alhaisempia kuin ennen pandemiaa, ja kilpailu muiden liikennemuotojen, kuten junien ja bussien, kanssa on kiristynyt. Vuonna 2022 Suomen lentokenttien kautta lensi yhteensä 15,6 miljoonaa matkustajaa, mikä on kolminkertainen määrä vuoteen 2021 verrattuna, mutta silti yli 10 miljoonaa matkustajaa vähemmän kuin ennen pandemiaa vuonna 2019.

Matkustajamäärien kehitys

Vuoden 2024 alkupuoliskolla Finavian 20 lentoaseman kautta kulki yhteensä 9,4 miljoonaa matkustajaa, joista 7,7 miljoonaa Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Vaikka matkustajamäärät ovat kasvaneet tasaisesti, Suomen lentoliikenne on palautunut heikommin vuoden 2019 tasolle verrattuna muihin Euroopan maihin. Esimerkiksi Suomen kokonaissaavutettavuus lentoteitse on laskenut 37 % verrattuna pandemiaa edeltävään tasoon.

Kotimaan sisäisessä liikenteessä lentoliikenne kohtaa kovaa kilpailua erityisesti rautateiden kanssa. Esimerkiksi Saksassa kotimaan sisäinen lentomatkustus on vähentynyt 52 % ja Ruotsissa 38 % vuodesta 2019. Suomessa vastaava trendi näkyy erityisesti alueellisilla lentoasemilla, joilla matkustajamäärät ovat pudonneet merkittävästi.

Liikematkustamisen väheneminen

Liikematkustaminen on vähentynyt merkittävästi koronaa edeltävästä ajasta, mikä heijastelee eurooppalaista trendiä. Etätyöskentelyn ja -neuvottelujen yleistyminen, taloustilanne sekä organisaatioiden tiukentuneet matkustuspolitiikat ovat vaikuttaneet tähän kehitykseen. Tämä on johtanut siihen, että matkustajamäärät vaihtelevat huomattavasti eri kuukausien ja lentoasemien välillä.

Matkailun merkitys

Vapaa-ajan matkustaminen on noussut merkittäväksi lentomatkustamisen ajuriksi. Matkustajamäärät Helsinki-Vantaalta Välimeren kohteisiin ovat kasvaneet, ja Lapin lentoasemien matkustajamäärät ovat lisääntyneet ennätyksellisen talvimatkailusesongin myötä. Esimerkiksi Rovaniemen, Ivalon, Kittilän ja Kuusamon lentoasemien kautta lensi vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla yhteensä lähes 900 000 matkustajaa, mikä on 16 % enemmän kuin edellisenä vuonna

Maakuntalentokenttien infrastruktuurin kehittäminen

Jotta maakuntalentokentät voivat vastata tulevaisuuden haasteisiin, niiden infrastruktuuria on kehitettävä jatkuvasti. Tämä voi sisältää terminaalien modernisointia, kiitoteiden parantamista ja uusien teknologioiden käyttöönottoa. Infrastruktuurin kehittäminen vaatii investointeja, mutta se voi myös lisätä kenttien houkuttelevuutta lentoyhtiöiden ja matkustajien silmissä. Hyvin toimiva infrastruktuuri voi myös mahdollistaa uusien reittien avaamisen ja lisätä alueen vetovoimaa.

Maakuntalentokenttien rooli kriisitilanteissa

Maakuntalentokentillä on tärkeä rooli myös kriisitilanteissa, kuten luonnonkatastrofeissa tai terveyskriiseissä. Ne voivat toimia evakuointikeskuksina, tarjota logistista tukea ja mahdollistaa nopean avun toimittamisen alueille, joihin on muuten vaikea päästä. Tämä korostaa tarvetta ylläpitää ja kehittää maakuntalentokenttiä, jotta ne voivat toimia tehokkaasti myös poikkeusolosuhteissa.

Maakuntalentokenttien tulevaisuuden kannalta keskeisiä tekijöitä:

  • Taloudellinen kannattavuus ja valtion tuki
  • Ympäristövaatimusten täyttäminen
  • Teknologian kehitys ja uudet lentokonetyypit
  • Alueellinen yhteistyö ja matkailun edistäminen
  • Infrastruktuurin ja liikenneyhteyksien parantaminen

Sisäisen lentoliikenteen tulevaisuus Suomessa riippuu monista tekijöistä, kuten matkustustottumusten muutoksista, ympäristövaatimuksista ja teknologian kehityksestä. Lentoliikenteen on sopeuduttava uusiin realiteetteihin ja löydettävä keinoja parantaa kilpailukykyään suhteessa muihin liikennemuotoihin. Samalla on huolehdittava ympäristövaikutusten minimoinnista ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisesta.

Suomen sisäisen lentoliikenteen kilpailukyky on haasteiden edessä. Matkustajamäärät ovat kasvussa, mutta ne eivät ole vielä palautuneet pandemiaa edeltävälle tasolle. Kilpailu muiden liikennemuotojen kanssa, liikematkustamisen väheneminen ja ympäristövaatimukset asettavat paineita lentoliikenteen toimijoille. On tärkeää kehittää uusia strategioita ja innovaatioita, jotka vastaavat näihin haasteisiin ja varmistavat lentoliikenteen elinvoimaisuuden Suomessa.